Päihteitä käyttävien äitien nettiryhmä

Internetissä toimii A-klinikkasäätiön ja Ensi- ja turvakotien liiton suljettu keskusteluryhmä äideille, jotka ovat huolissaan omasta päihteiden käytöstään. Keskusteluryhmän ohjaajana toiminut Kaisu Lindfors Kuopion Ensikotiyhdistyksestä tutki yhden ryhmän keskusteluita kolmen kuukauden ajan. Tuona aikana viestittelyyn osallistui 21 äitiä, joista 15:n ongelmana oli alkoholi, loppujen huumeet tai lääkkeet. Äideillä oli yhteensä yli 40 lasta, iältään muutamasta kuukaudesta aikuisiin.

Äitejä ”tissuttelijoista” rankkoihin käyttäjiin

Äidit kertoivat keskustelussa ”tissuttelevansa” olutta tai siideriä kotona. Muutamilla ryhmään osallistuneilla alkoholin käyttö oli ollut runsasta. Alkoholin käyttöön liitettiin paljon myönteisiä odotuksia. Alkoholi merkitsi helpotusta, lepohetkiä, virkistystä ja kaivattua omaa aikaa.

Äitiyteen liittyvä syyllisyys ja riittämättömyys ajavat juomiseen

Ryhmään osallistujat kertovat äitiyteen liittyvän syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteen ajavan juomiseen. Häpeää aiheutti muun muassa pelko epäonnistumisesta äitinä. Useat äidit kertoivat olevansa uupuneita. Ryhmään osallistuneille äideille on yhteistä se, että omaa alkoholin käyttöä ei koeta hallitsemattomaksi tai niin vakavaksi, että ulkopuolista apua tarvittaisiin. Alkoholin käyttö salataan tarkasti jopa puolisolta.
-  Siinä missä huumeita käyttävät äidit kokevat tarvitsevansa apua käytön katkaisemiseen, yrittävät alkoholia käyttävät äidit selvitä omin voimin viimeiseen asti. Äidin oma käsitys saattoi olla, että hoito kuuluu vain  ”juopoille” ja niin kauan voi ajatella olevansa niin sanotusti normaali, kun ei ole hakenut apua. Näin oma ajatusmaailma saattaa muodostaa loukon, josta ei ole ulospääsyä, Lindfors sanoo. 

Avun hakeminen pelottaa

- Päihteitä käyttävät äidit pelkäävät hakea apua. Lastensuojelua tai lasten huostaanottoa ei pelätty niinkään kuin ympäristön ja ammattihenkilöiden tuomitsevia ja rankaisevia asenteita. Kun apua oikeasti haettiin, pelot osoittautuivat turhiksi. Äidit kertoivat saaneensa hyvää kohtelua päihdehoidon työntekijöiltä, sanoo Lindfors.

Lindforsin mielestä on tärkeää, että äidit pääsevät nettiryhmässä keskustelemaan omista ajatuksistaan muiden äitien ja ohjaajien kanssa. Äidit kannustavat toisiaan avun hakemiseen ja päihteettömyyteen. Hoitoon hakeutuminen näyttää vaativan monelta pitkää prosessointia. Tämän vuoksi jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tunnistaa tilanne ja motivoida äitiä hakemaan apua.

Ryhmiin osallistunut 140 äitiä

Päihteitä käyttävien äitien internetissä toimiva keskusteluryhmä auttaa äitejä vähentämään tai lopettamaan kokonaan päihteiden käytön. Internetissä toimivassa ryhmässä jaetaan kokemuksia siitä, millaista on olla äiti tai odottava äiti, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Ensimmäinen ryhmä käynnistyi vuonna 2004. Tähän mennessä ryhmän kautta on tavoitettu noin 140 äitiä.

Ryhmät kokoontuvat suljetulla keskustelupalstalla helmi-toukokuussa ja syys-joulukuussa. Keskusteluun osallistuu kaksi vauva- ja päihdetyön ammattilaista. Ilmoittautumiset otetaan vastaan sähköpostilla osoitteessa: aidit@a-klinikka.fi. Toiminnasta vastaavat Ensi- ja turvakotien liitto ja A-klinikkasäätiö.

Ryhmästä hyviä kokemuksia

Ryhmästä saadut kokemukset ovat vakuuttaneet siitä, että verkkoympäristössä tapahtuva ohjattu ja vertaistukeen perustuva ryhmä on toimiva työmuoto. Äideiltä saadun palautteen mukaan ryhmä on auttanut vähentämään päihteiden käyttöä ja rohkaissut avunhakemiseen.

Äitien palaute syksyn 2010 ryhmän jälkeen

Äitien palaute ryhmien jälkeen on ollut hyvin myönteistä. Monet ovat kokeneet saaneensa ryhmältä ensisijaisesti tukea ja kannustusta alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen. Myös yhteishenki on ryhmissä ollut hyvä ja kannustava.

"Sain ryhmältä paljon tukea ja varmasti se vaikutti paljonkin siihen että en juonut läheskään niin paljoa.. Ryhmästä sai elämäntilanteeseen myös tukea ja sympatiaa sekä neuvoja, kiitos niistä.Jään kaipaamaan ryhmän yhteishenkeä".

" Olen itsekin yllättynyt kuinka hyvin olen onnistunut muuttamaan viikonloppukäyttäytymistäni. Perhe ja parisuhde voivat hyvin ja olen lähentynyt varsinkin noiden meidän perheen miesten kanssa. Elämäni ei pyöri alkoholin ympärillä eikä aika mene siihen että mietin mitä viikonloppuna juon ja moneltako voin aloittaa juomisen".

Luottamus ryhmäläisten kesken nousi tärkeäksi asiaksi ryhmäläisille. Myös kokemus siitä, että ei ole vaikean asian kanssa yksin, on monelle helpottavaa. Monet äidit kertoivat saaneensa ryhmän ansiosta itsetuntonsa kohoamaan:

"Jokainen antoi jotain omasta sisimmästään, kipeitä asioita itsestään ja omasta elämästään. Kuinka suuri luottamus ryhmässämme onkaan vaikka olemme tuntemattomia toisillemme. Tuli semmoinen tunne että en ole yksin ongelmani kanssa ja vaikka minulla on alkoholiongelma niin silti olen arvokas ihminen, minussa on muitakin puolia kuin vain alkoholiin liittyvät huonot puolet ja luonteenpiirteet. "

"Olen tämän äitiryhmän ansiosta oppinut puhumaan asioista entistä avoimemmin ja syvällisemmin. Aikaisemmin terapiassa käyntikin oli sellaista pinnallista jutustelua. Olen "harjoitellut" puhumista täällä, kun olen ensin kirjoittanut asiat kaikessa rauhassa tänne ja jäsennellyt niitä pitkään ja hartaasti. Sitten, kun omat ajatukset on olleet jäsenneltynä "paperilla", niistä on ollut helppo puhua AA:ssa ja terapiassa. Tässä se kaikista suurin apu, mitä ryhmästä on ollut!"