Ensikotiasiakkaat

Ensikotiasiakkaat monien vaikeuksien keskellä

Ensi- ja turvakotien liitto teki vuonna 2005 tutkimuksen ensikodin asiakkaista. Kyselytutkimuksella saadut tiedot avaavat asiakkaiden ongelmien kirjon ja niiden vaikutuksen heidän elämäänsä.

Äidit ja väkivalta

Ensikotiäidit ovat kokeneet paljon väkivaltaa ja monet heistä ovat itse elämässään varhain traumatisoituneita. Myös heidän lapsensa traumatisoituvat helposti jo varhaisessa vaiheessa. Ylisukupolvisen ketjun katkaisemiseen tarvitaan turvallisia olosuhteita ympärivuorokautisesti sekä aktiivista työskentelyä siinä elämänvaiheessa, kun traumatisoitunut äiti itse on raskaana ja aloittaa yhteistä elämää vauvansa kanssa. Hedelmällisintä on päästä työskentelemään äidin kanssa jo raskausaikana tai viimeistään heti vauvan synnyttyä. Tässä vaiheessa voidaan ehkäistä vauvan traumatisoitumista ja auttaa äitiä normaaliin vuorovaikutussuhteeseen vauvansa kanssa ennen kuin vuorovaikutushäiriöt ehtivät kehittyä. Päihteet ja mielenterveys tuottavat myös usein traumatisoituneille asiakkaille ongelmia. Niiden samanaikaisuus lisää hoidon vaativuutta.

Äitien elämäntilanteet

Äitien elämäntilanteet ovat monenlaisia. Nuoret, alaikäiset äidit tarvitsevat jo ikänsä vuoksi erityistä tukea. Ensikotityö on vaativaa, koska samanaikaisesti pitää huomioida eri äitien yksilöllisiä tarpeita. Traumatisoituneilla, päihde- ja mielenterveysongelmaisilla, eri-ikäisillä ja eri kulttuuritaustaisilla äideillä on omia erityistarpeitaan ja oma elämänhistoriansa.

Arkielämän perustaidoissa on paljon puutteita. Nämä taidot ovat kuitenkin perustana lapsen turvalliselle elämälle. Arjen taitojen harjoittelu on aikaa vievää ja siihen tarvitaan usein myös yksilölliset tarpeet huomioivaa työskentelyä.

Ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä

Ensikotityö on ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä vauvojen hoidossa. Vauvojen kokema väkivalta ja kaltoin kohtelu sekä vuorovaikutuksen häiriöt näkyvät heissä selvästi. Tämä vaatii ammattitaitoista havainnointia ja oireiden oikein tunnistamista. Vauvojen hoidon tarve on ilmeistä sinä aikana kun äidin ja vauvan vuorovaikutus on puutteellista. Myös ensikodissa mukana olevat sisaruslapset ja lasten isät tarvitsevat itselleen omaa hoitoa, ja vanhemmilla on myös parisuhteeseensa liittyviä tuen tarpeita.

Ensikodeissa tehtävä työ koostuu monenlaisista asioista. Unikoulu- ja Baby blues -jaksoilla olevat perheet, puhelinneuvonta sekä avo- ja jälkihoito ovat myös kaikki osaltaan ensikotien työntekijöiden tekemää työtä. Suurin osa ensikotien ohjaajista työskentelee myös turvakotiasiakkaiden kanssa.

Ensikotiasiakkaat tarvitsevat pitkiä laitosjaksoja

Ensikotiasiakkaat tarvitsevat pitkiä laitosjaksoja sekä sen jälkeen saumattomasti jatkuvaa avohoidon tukea. Asiakkaiden hoidon tarve sekä heidän ensikotijaksojensa pituus eivät tällä hetkellä juurikaan kohtaa. Perheet joutuvat kotiutumaan yleensä liian lyhyen, alle kolmen kuukauden pituisen ensikotijakson jälkeen. Asiakasperheet tarvitsevat yleensä jo oman tilanteensa vakauttamiseksi ja vauvan hoidon turvaamiseksi vuoden pituisen tiiviin hoitojatkumon. Äidit eivät useinkaan yksin kykene tässä vaiheessa vastaamaan täysipainoisesti vauvansa tarpeista. Vauvat tarvitsevat korvaavaa hoitoa silloin, kun vanhempien voimat eivät yksin riitä.

Kyselyssä esille tulleet koulutus- ja kehittämistarpeet liittyivät eniten vauva- ja traumatyön kehittämiseen. Tämä on toiminut pohjalla suunniteltaessa ensikotien kehittämistyön järjestämistä mahdollisimman paljon kaikkia yhteisesti hyödyttävänä projektina.