Ensikodit

Ensikoti on paikka, jossa tuetaan perheitä vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa. Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa. Tarvittaessa myös isä voi asua ensikodissa. Asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan. Ensikodissa tuetaan vauvan ja vanhemman hyvää suhdetta ja opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen. Hoidon maksamisesta on tehtävä sopimus asuinkunnan sosiaaliviraston kanssa. Ensikodista lähdettyäkin asiakas voi saada tukea itsenäisessä elämässä ensikodin henkilökunnalta.

Ensikoteja on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Jyväskylä, Kokkola, Lahti, Oulu, Raahe, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa.
Ensikodin tyyppistä tukea vauva- ja pikkulapsiperheille tarjoaa myös Kanta-Hämeen perhetyöyhdistyksen ylläpitämä vankilan perheosasto. Lisäksi päihdeongelmaisten äitien hoitoon erikoistuneita ensikoteja on kuusi.

Tukea vanhemmuuteen

Ensikotityö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden tukemista. Tavoite on turvata kasvavalle lapselle hänen ikätasonsa ja tarpeidensa mukainen hoito ja huolenpito. Joillakin perheillä eläminen näyttää sujuvan hyvin, mutta vauvan tulo perheeseen voi kaataa yllättäen elämän puitteet. Ei löydykään keinoja asettua vauvan käytettäväksi, kun monet oman varhaislapsuuden traumat ja kriisit nousevat pintaan.

Vauvaperhe tarvitsee nopeasti apua

Ensikotiasiakkaat ovat raskaana olevia äitejä ja vauvaperheitä, joiden on vaikea tunnistaa vauvan tarpeet ja ovat tiiviin tuen tarpeessa. Tällaisia syitä voivat olla synnytyksen jälkeinen masennus tai äidin oma turvaton lapsuus. Osa ensikotiasiakkaista on itsekin vielä lapsia raskaaksi tullessaan.

Vauvan syntymä on vaihe, jossa perheiden arki voi ajautua kaaoksen jo lyhyessä ajassa eivätkä vauvan ongelmat voi odottaa. Suurissa vaikeuksissa oleva vauvaperhe tarvitsee nopeasti riittävän napakka tukea ja joskus riittävä tuki saavutetaan vain laitoksessa.

Arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen

Ensikodissa opetellaan arkielämästä ja vauvanhoidosta selviytymistä kädestä pitäen. Selkeistä rakenteista koostuva arkirytmi tuo turvallisuutta ja vakautta. Arjen eläminen yhdessä on ensikotien toiminnallisuutta parhaimmillaan, tekemällä ja oppimalla yhdessä.

Äiti voi tulla ensikotiin odotusaikana tai pienen vauvan kanssa. Yhä enenevässä määrin myös isät ovat mukana ensikodissa. Asumisaika sovitaan perheen tarpeiden mukaan. Hoidon maksamisesta on tehtävä sopimus asuinkunnan sosiaaliviraston kanssa. Ensikodista lähdettyäkin asiakas voi saada tukea itsenäisessä elämässä ensikodin henkilökunnalta.

Ensikodeista on lähtenyt maailmalle 16 000 lasta

Ensimmäinen ensikoti perustettiin sodan melskeissä Helsinkiin vuonna 1942. Vajaan 70 vuoden aikana ensikodeista on lähtenyt maailmalle noin 16 000 lasta ja niissä on siten vietetty lukuisia vauvan ensimmäisen kuukauden syntymäpäiväjuhlia. Vuonna 2010 ensikodissa oli yhteensä 190 äitiä ja 204 vauvaa. Isiä oli 62.

Ensikotien periaatteena on alusta alkaen kannustaa äitejä pitämään lapsensa ja auttaa heitä yhteisen elämän alkuun. Tässä suhteessa suomalaiset ensikodit erosivat monista ulkomaisista vastaavista laitoksista, joiden tarkoituksena oli tarjota piilo- ja suojapaikka avioliiton ulkopuolella lasta odottavalle naiselle ja järjestää lapsen sijoitus perheeseen tai laitokseen synnytyksen jälkeen.

Ensikotiin tulon syyt

Ensikotiin tulon syyt seuraavat yhteiskunnan muutoksia. Ensikotityön alkuaikoina turvaa haettiin äidin aviottomuuden vuoksi, 70-luvulla asuntojen puute ja 80-luvulla äitien nuori ikä olivat syitä hakeutua ensikotiin. 90-luvulla alkaen nousivat mielenterveysongelmat, äitien uupuminen ja masennus merkittävimmiksi tulosyiksi.