Nyt tuulee vapaaehtoistyöstä

Vapaaehtoisten työ tekee yhdistystemme palveluista monipuolisempia kuin ne muuten olisivat. Joskus vapaaehtoisen apu sopii ammatillisen avun rinnalle, joskus sen jälkeen.

Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta tuovat apua tarvitseville ihmisille extraa, kuten liiton vapaaehtoistyön kouluttajakoulutuksessa syyskuussa kuvattiin. Extra on jotain muuta kuin mitä ammatillinen työ voi antaa.
     – Voi myös käydä esimerkiksi niin, että tapaamiset samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa ovat riittävä tuki ja apu, eikä ammattilaisten apua tarvitakaan. Riittävän tuen ja perehdytyksen avulla vapaaehtoiset osaavat myös ohjata osallistujia tarvittaessa tukevamman avun piiriin, kirjoittaa Sopukan päiville uutena järjestöpäällikkönä osallistunut Oona Ylönen.

Yhdistykset vertaisina

Pohditaan osallistui toistakymmentä jäsenyhdistystemme ihmistä. Keskustelua ohjailivat työnohjaaja, Pienperheyhdistyksessä pitkään työskennellyt Kaisli Syrjänen ja Miesten keskuksen kriisityöntekijä Merja Rankinen.
     Sopukassa jatkettiin siitä, mihin kevään vastaavilla päivillä jäätiin. Kokoontumisten välissä mukanaolevien piti laatia suunnitelma vapaaehtoistyön järjestämiseksi tai kehittämiseksi omassa yhdistyksessään. Monessa yhdistyksessä vapaaehtoistyöllä on pitkät ja monipuoliset perinteet. Joillakin paikkakunnilla on uusia ituja puhkeamassa. Osallistujat toivoivat yhteistä keskustelua eri yhdistyksissä muodostuneista hyvistä käytännöistä ja toisaalta kohdatuista hankaluuksista. Liiton on tärkeää tarjota areena yhdistysten väliselle vertaistuelle ja keskustelulle. Kokemusten ja tiedon vaihdolle on tarvetta.
    Toinen kokoontuminen viritti osallistujien mukaan heissä uutta ja lisäsi rohkeutta.
 – Tapaamiset ovat myös tarkistuspisteitä,joiden avulla asioita tuleevietyä eteenpäin omalla paikkakunnalla, sanoi yksi osallistuja.

Monet osallistujat pitivät työn kehittämisen haasteena kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka vie aikaa ja voimia erityisesti kuntatoimijoilta. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön yksi haaste ovat olleet lyhytaikaiset sopimukset, jotka ovat hankaloittaneet järjestöjen työn pitkäjänteistä kehittämistä ja järjestämistä. Nyt tilanne on keskeneräisen rakenneuudistuksen vuoksi vielä aikaisempaa hankalampi. Toive luonnollisesti on, että muutokset tuovat vakiintuessaan paremmat mahdollisuudet järjestöjen ja kuntien tasavertaiselle kumppanuudelle.
      Liiton ja jäsenyhdistysten on pyrittävä pitämään kansalaistoiminnan eri muodot kyllin lähellä yhdistyksissämme tehtävää ammatillista työtä. Tarvitsemme yhteistä keskustelua saadaksemme mahdollisimman yhtenäisen näyn kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön osuudesta liitossa ja yhdistyksissämme. Ensisijaista on miettiä, mihin kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä omassa yhdistyksessä tarvitaan. Alkuun pääsee arvioimalla, mistä nykyiset palvelujemme käyttäjät hyötyisivät.

Voimme vahvistaa kansalaistoimintaa yhdistyksissä vain, jos sekä yhdistysten palkalliset työntekijät että luottamushenkilöt sitoutuvat siihen ja tukevat sitä. Kansalaistoiminta edellyttää myös resursointia, jatkuvuutta ja rauhaa kehittyä.
       Vapaaehtoisten työn organisoiminen vie jonkun yhdistyksen työntekijän työaikaa. Yhdessä on myös keskusteltava siitä, mihin suuntaan toimintaa kehitetään, jotta se olisi juuri oman yhdistyksen näköistä. Vapaaehtoisten rekrytointi ja erityisesti uusien vapaaehtoisten tukeminen vaativat nekin työntekijöiltä aikaa.
       Kyselyiden mukaan jopa puolet suomalaisista on valmiita tekemään vapaaehtoistyötä. Jos yhdistys pystyy osoittamaan vapaaehtoisille mielekästä tekemistä eli työn, jolle on selvästi tarvetta, ja tukemaan toimintaa riittävästi, vapaaehtoisia pitäisi oman yhdistyksen toimintaan löytyä. Vapaaehtoistyön kehittäjien mielestä yhdistyksen markkinointi omalla paikkakunnallaan on tärkeä ja ajankohtainen osa rekrytointia.
      Vapaaehtoisen motivaatiota ei pidä yllä palkka, vaan muut asiat, kuten halu olla avuksi ja oppia uutta. Jos yhdistys ei tarjoa vapaaehtoiselle palkintoa ajan käytöstä, motivaatio hiipuu. Yksi vapaaehtoistyön päiviin osallistujista kuvasi tilannetta osuvasti.
     – Yhdistyksellä onniin sanottuja ”asiakasasiakkaita” ja sitten ”vapaaehtoisasiakkaita”.           Molemmat tarvitsevat yhdistyksen työntekijöitä. Miksi vapaaehtoistyöhön sitten kannattaa käyttää aikaa ja rahaa? Syy on asiakkaiden saama hyöty. Vapaaehtoistoimijat voivat konkreettisen auttamisen lisäksi myös tuoda työyhteisöön iloa ja uusia raikkaita näkökulmia. Kansalaisjärjestönä meidän myös odotetaan järjestävän kansalaisille paikkoja osallistua yhteiskuntamme toimintaan palkkatyön ulkopuolella.

Yhtenäinen koulutusrunko

Vapaaehtoistyön kouluttajakoulutukseen osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että koulutusta on tarpeen jatkaa Kansalaistoiminnan kehittäjien työkokoukset ovat liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmassa.
     Jatkamme keskustelua vapaaehtoistyön paikasta ja mahdollisuuksista auttaa asiakkaitamme. Tavoitteena on tukea jäsenjärjestöjä vapaaehtoistyön koordinoimisessa ja kehittämisessä.
       Kansalaistoiminnan tukeminen sisällytetään jatkossa entistä paremmin osaksi liiton perustehtäviä. Työkokousten lisäksi mietittäviksi tulevat muut tarvittavat rakenteet liiton sisällä niin, että kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä kehitetään kyllin lähellä ammatillista erityisosaamista liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa. Syyskuussa Sopukassa esitettiin liitolle toiveita osallistua jäsenyhdistysten kehittämispäiville näkökulmana erityisesti kansalaistoiminnan osuus yhdistyksen työssä. Työntekijöiden lisäksi myös luottamushenkilöiden olisi hyvä osallistua kehittämistyöhön, jotta tavoitteista tulisi aidosti yhteisiä.
       Edelleen kansalaistoiminnalle toivottiin omaa yhtenäistä graafista ilmettä, joka olisi liiton ilmeen kanssa riittävän yhtenäinen, mutta kuitenkin oma. Liitolta toivottiin yhdistysten käyttöön tukituotteita ja erilaisia yhtenäisiä materiaaleja, kuten vapaaehtoisten haastattelulomaketta ja koulutusrunkoa. Keskustelimme myös siitä, miten tärkeää on tehdä kansalaistoiminnasta näkyvää esimerkiksi tilastoimalla sitä ja keräämällä avun saajien kokemuksia. Tietojen avulla asiaa olisi helpompi pitää esillä myös valtakunnallisesti. Kaisli Syrjäsen kansalaistoiminnan sanasto on jo tässä lehdessä. Hän tarkentaa vapaaehtoistyössä ja kansalaistoiminnassa käytettäviä käsitteitä.