|
Turvakotitoiminta käynnistyi Suomessa 1979. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämistä turvakodeista on saanut perheväkivaltaan apua ja suojaa yli 70 000 naista ja lasta 30 vuoden aikana. Avun hakeminen on lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti nuoret äidit hakevat apua entistä nopeammin. Nykyisin turvakoteihin tullaan harvoin suoraan väkivallan keskeltä. Yhä useammin vaaran merkit tunnistetaan etukäteen ja turvakotiin ollaan yhteydessä jo hyvissä ajoin. Erityisesti nuoret äidit tiedostavat avuntarpeen paremmin ja osaavat hakea apua ajoissa. Samansuuntainen kehitys näkyy myös nuorissa miehissä; Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työhön yhteyttä ottavista miehistä seitsemän kymmenestä on huolissaan omasta väkivaltaisesta käyttäytymisestään ja hakee apua oma-aloitteisesti.
Perheväkivallasta on viime vuosina puhuttu paljon ja kynnys avunhakemiseen on madaltunut. Tämä näkyy myös turvakodeissa; viime vuonna turvakodit olivat täynnä. Tämä vuosi on ollut vaihtelevampi, sillä turvakodeissa on ajoittain ollut hyvin hiljaisiakin jaksoja. Eniten apua hakevat 25–40-vuotiaat äidit Turvakodit korostavat avun hakemisen tärkeyttä. Väkivalta loppuu harvoin itsestään. Jatkuessaan se raaistuu ja toistuu yhä useammin. Turvakoteihin voi ottaa yhteyttä, kun tuntee olonsa kotona uhatuksi. Väkivaltaa on kaikki perheessä ja lähisuhteessa tapahtuva vallankäyttö, joka aiheuttaa henkistä tai fyysistä vahinkoa. Turvakotiin voi myös soittaa, jos haluaa keskustella omasta ja perheen turvallisuudesta. Usein jo asian kertominen helpottaa oloa. Turvakodit päivystävät ympäri vuorokauden. Turvakodeista saa turvaa ja apua vuosittain noin 1200 naista. Heistä suurin osa on 25–40-vuotiaita äitejä, joilla on leikki- tai alakouluikäisiä lapsia. Heitä uhkaa useimmiten entinen tai nykyinen kumppani. Kolme neljästä naisesta on lähtenyt pakoon yhteisestä kodista. Keskimäärin turvakodissa ollaan kaksi viikkoa. Joskus perheväkivaltaa siedetään hyvinkin pitkään ennen avun hakemista, jopa useita vuosia. Esimerkiksi perheen koossa pysyminen koetaan niin tärkeäksi, että parisuhdetta yritetään jatkaa väkivallasta tai sen pelosta huolimatta. Pitkittynyt väkivalta traumatisoi ja vaikeuttaa ratkaisujen tekemistä. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä hakea apua. Turvakotiin tulevista lapsista joka kolmas ollut väkivallan kohteena Usein huoli lapsen turvallisuudesta saa äidin lähteä hakemaan apua. Huoli on aiheellinen, sillä väkivalta perheessä vaikuttaa aina myös lasten elämään, vaikka he eivät itse olisi suoraan väkivallan kohteena. Toistuvasti ja paljon väkivaltaa toisiaan kohtaan käyttävät vanhemmat pahoinpitelevät usein myös lapsiaan. Turvakodeissa on vuosittain noin 1400 lasta, joista valtaosa on alle 6-vuotiaita. Lapsista joka kolmas on itse kokenut väkivaltaa. Väkivaltaisessa perheessä elävät lapset tarvitsevat aina apua. Auttaminen on mahdollista vain silloin, kun tiedetään mihin apua tarvitaan ja millainen perheen tilanne lapsen mielestä on. Perheväkivallasta tai muista perheen ongelmista puhuminen saa ehkä lapsen olon tuntumaan pahalta, mutta se ei vahingoita lasta. Sen sijaan lasta vahingoittaa se, että perheväkivaltaan ei puututa.
Turvakotitoimintaa 30 vuotta Suomessa
Perheväkivalta oli 1970-luvulla näkymätön ongelma. Tilanteen kipeys tuli esiin, kun Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikoteihin pyrki odottavia naisia ja äitejä pikkulasten kanssa turvaan väkivaltaiselta puolisolta. Turvakotitoiminta käynnistettiin ensimmäisenä Turussa ja sen jälkeen Raha-automaattiyhdistyksen projektituella Helsingissä, Oulussa ja Kotkassa.
Turvakodeissa ja niiden avopalveluissa tehtävän työn tavoitteena on väkivallan kaikkien osapuolien auttaminen. Lähtökohtana on lapsen etu kaikissa olosuhteissa ja erityistä huomiota kiinnitetään väkivallan todistajina tai kohteina olleiden lasten auttamiseen. Miehille turvakotien Jussi-työ sekä Lyömätön Linja Espoossa tarjoavat ammatillista apua väkivaltakierteen katkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodit sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Imatralla, Jyväskylässä, Kokkolassa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Raahessa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.
Lisätietoja: Ensi- ja turvakotien liitto, tiedottaja Mikko Savelainen, puh. 040 5877 278 Monilapsiset perheet hakevat entistä enemmän apua Keski-Suomen turvakodista Keski- Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyksen turvakodissa on ollut syksyn aikana paljon lapsiperheitä. Erityisesti monilapsiset perheet ovat hakeneet apua tavallista enemmän. Keski-Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyksen turvakodissa on tällä hetkellä täyttä, sillä syksyn aikana monilapsiset perheet ovat hakeneet apua perheväkivaltaan tavallista enemmän. Turvakodissa on asunut tänä vuonna 30 perhettä, joissa on ollut 40 lasta. Vaikka taloudellinen taantuma koettelee erityisesti suuria perheitä, turvakodissa ei uskota, että väkivalta olisi lapsiperheissä lisääntynyt. – Taloudellisen taantuman aikana on helpompi hakea apua, sillä nyt puhutaan paljon siitä, miten huonosti perheillä menee. Tämä rohkaisee hakeutumaan myös turvakotiin, sanoo toiminnanjohtaja Eija Paloheimo. Asian kääntöpuolena on se, että taantuma on lisännyt niiden perheiden ahdinkoa, joilla on mennyt jo pidempään huonosti. Näiden perheiden omat voimat eivät usein riitä avun hakemiseen. Paloheimo korostaa, että turvakotiin voi aina ottaa yhteyttä, kun tuntee olonsa kotona uhatuksi tai haluaa muuten vain keskustella perheen tilanteesta. Usein jo asian kertominen helpottaa oloa. Turvakodit päivystävät ympäri vuorokauden. Varhaisempi puuttuminen toisi parempia tuloksia Turvakodissa ollaan huolissaan perheiden tilanteesta. Turvakotiin tulevilla perheillä on väkivallan lisäksi paljon muita ongelmia, kuten esimerkiksi mielenterveydellisiä ongelmia. Useiden perheiden kohdalla voidaan puhua moniongelmaisuudesta. Huolestuttavaa on, että perheiden ongelmat ovat päässeet kehittymään ja tilanteeseen on puututtu vasta kun vaikeudet ovat kasvaneet ylitsepääsemättömiksi. Varhaisemmalla puuttumisella saataisiin parempia tuloksia aikaiseksi ja perheen kärsimyksiä pienennettyä. Paloheimo toivoo, että erityisesti raskaana olevien naisten tilanteeseen kiinnitettäisiin huomiota. Turvakotien kokemuksen mukaan väkivallan luonne muuttuu usein raskausaikana ja varhaisessa vauvavaiheessa. Tätä tukee myös tutkimustieto: miehen kontrolloiva käyttäytyminen nostaa selvästi naisen riskiä joutua väkivallan tai sillä uhkaamisen kohteeksi raskausaikana. – Turvakodin tarjoama suoja on tällöin erityisen tärkeää, sillä nainen on entistä heikommassa tilanteessa väkivaltaa kohdatessaan, suojeleehan hän tarpeen vaatiessa kahta ihmiselämää, Paloheimo sanoo. Turvakotiin tulevista lapsista kolmannes ollut väkivallan kohteena Usein huoli lapsen turvallisuudesta saa äidin lähteä hakemaan apua. Huoli on aiheellinen, sillä väkivalta perheessä vaikuttaa aina myös lasten elämään, vaikka he eivät itse olisi suoraan väkivallan kohteena. Toistuvasti ja paljon väkivaltaa toisiaan kohtaan käyttävät vanhemmat pahoinpitelevät usein myös lapsiaan. Keski-Suomen turvakodissa olevista lapsista valtaosa on leikki-ikäisiä. Lapsista reilu kolmannes on itse kokenut väkivaltaa. – Väkivallan näkeminen saattaa kuitenkin olla lapsille jopa vahingollisempaa kuin kohteena oleminen. Väkivallan keskellä eläminen on aina vahingollista lapsille. Perheväkivalta on lapsen kannalta hyvin vaikea asia: tärkeimmät ja periaatteessa turvallisimmat ihmiset tekevät lapsen elämästä pelottavan ja turvattoman. Vaikka lapsi ei juuri näyttäisi reagoivan väkivaltaan, hänen on tärkeä saada käsitellä kokemuksiaan. Väkivallasta ei selviä parissa päivässä Kun taustalla on vuosien väkivaltakierre, ei siitä selviä muutaman päivän tuella. Keski-Suomen turvakodissa perheet asuvat keskimäärin kolme viikkoa. Turvakotityöskentelyssä on tärkeää paitsi fyysinen suoja ja työntekijöiden ammattiapu. Turvakoti auttaa selviytymisessä sekä tukee käytännön asioiden järjestelyssä. Monelle naiselle ja lapselle turvakoti on ensimmäinen ja ainoa paikka, jossa he näkevät että on olemassa muitakin naisia ja lapsia, jotka ovat kokeneet perheväkivaltaa. Turvakodin tarjoamaa apua eivät mitkään kriisiasunnon seinät voi korvata. Sekä väkivallan kohde, todistajat että tekijä tarvitsevat pitkäjänteistä ja suunnitelmallista apua selvitäkseen väkivallasta ja sen tuottamista haitoista. Keski-Suomen turvakodissa apua tarjotaan sekä naisille, miehille että lapsille paitsi turvakotiaikana, myös sen jälkeen avopalveluna. Avun hakeminen väkivaltaan ei enää ole leimallisesti sukupuolikysymys, vaan apua ovat oikeutettuja saamaan miehet ja naiset, kohteina tai tekijöinä. Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua Joskus perheväkivaltaa siedetään hyvinkin pitkään ennen avun hakemista, jopa useita vuosia. Esimerkiksi perheen koossa pysyminen saatetaan kokea niin tärkeäksi, että parisuhdetta yritetään jatkaa väkivallasta tai sen pelosta huolimatta. Pitkittynyt väkivalta traumatisoi ja vaikeuttaa ratkaisujen tekemistä. Ensi- ja turvakotien liitto korostaa avun hakemisen tärkeyttä; koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 14 turvakotia. Turvakodeista saa turvaa ja apua vuosittain lähes 1200 naista, yli 1400 lasta ja 60–70 miestä.
Lisätietoja: Keski-Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, puh. 010 4237 501
|
