Lähestymiskielto

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta (Lähestymiskielto »), joka voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon ja saattaa asian sen jälkeen käräjäoikeuden käsiteltäväksi tai sitten suoraan käräjäoikeudelta jättämällä oikeuden kansliaan hakemuksen. Hakemuslomakkeita on löydettävissä sivulta http://www.oikeus.fi/6558.htm.

Laissa lähestymiskiellosta 4.12.1998/898 on säännelty perusmuotoinen, laajennettu ja perheen sisäinen lähestymiskielto. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa kieltoon määrättävä henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa tähän yhteyttä eikä sitä yrittää. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Laajennetussa lähestymiskiellossa kieltoon määrätty ei edellä mainittujen kieltojen lisäksi saa oleskella määrätyllä alueella suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Jos kieltoon määrättävä ja kiellolla suojattava henkilö asuvat samassa asunnossa, on mahdollista määrätä perheen sisäinen lähestymiskielto.

Millä perusteilla lähestymiskiellon voi saada

Lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi.
Perheen sisäisessä lähestymiskiellossa ei perusteeksi riitä vakava häirintä, vaan edellytetään, että kieltoon määrättävä tulisi todennäköisesti tekemään kiellolla suojattavan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen.

Pyyntö lähestymiskiellon määräämiseksi käsitellään rikosasian tavoin oikeudenkäynnissä. Lähestymiskieltoa koskeva asia käsitellään oikeudessa kiireellisenä. Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Kielto voidaan uudistaa, tällöin se voidaan määrätä enintään kahdeksi vuodeksi.

Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja se voidaan uudistettaessa määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Jos lähestymiskieltoa rikotaan, asiasta tulee heti ilmoittaa poliisille. Kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, josta seuraa sakkorangaistus tai enintään yksi vuosi vankeutta.

Jos vanhempi on määrätty lähestymiskieltoon toista vanhempaa kohtaan, on hallituksen esityksessä perheen sisäiseksi lähestymiskielloksi (HE 144/2003) todettu, että lapsella on kuitenkin oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, joka on määrätty perheen sisäiseen lähestymiskieltoon. Jos rikoksen uhka kohdistuu lapseen, lähestymiskiellolla voidaan suojata myös häntä. Tällöin lähestymiskielto menee tapaamisoikeuden edelle, eikä kieltoon määrätyllä henkilöllä ole kiellon voimassaoloaikana oikeutta tavata lasta.

Jos tuomioistuin kuitenkin on määrännyt tapaamisoikeuden joko perheen sisäisen lähestymiskiellon tai perusmuotoisen tai laajennetun lähestymiskiellon yhteydessä, toteutetaan tämä tapaamisoikeus. Tällöin tuomioistuin on yleensä määrännyt tapaamisoikeuden valvottuna.