Naisten selviytyminen väkivaltaisessa parisuhteessa

Väkivaltaa kokeneet naiset ovat parisuhteensa aikana sekä väkivallan uhreja että väkivallassa selviytyjiä. He käyttävät monenlaisia selviytymiskeinoja sinnitelläkseen suhteessaan ja saadakseen väkivallan loppumaan. Irrottautuminen väkivaltaisesta suhteesta vaatii usein aikaa ja paljon työtä. Naisen on ymmärrettävä tilanteen muuttumattomuus pystyäkseen tekemään lopullisen eropäätöksen. Eroaminen on suuri elämän- ja asennemuutos. Arki on rakennettava uudelleen ja huolehdittava omasta ja lasten selviytymistä väkivaltakokemuksesta.

Erilaisten selviytymiskeinojen käyttäminen lieventää oleellisesti perheväkivallan aiheuttaman trauman vaikutuksia. Erityisesti aktiiviset keinot kuten ongelmien käsittely, avun hakeminen ja infon etsiminen antavat omanarvontunnetta, auttavat luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia kontakteja. Tätä kautta lisääntyvät valmiudet kohdata elämän haasteita.

Auli Ojurin tutkimuksen (2004) mukaan turvakodilla on ratkaiseva merkitys naisen selviytymisessä. Lähteminen sinne on suuri päätös. Väkivalta on voinut jatkua pitkäänkin ennen kuin nainen hakee apua. Turvakodissa autetaan väkivallattoman elämän saamisessa ja selviytymisessä.

Turvakodissa väkivallan kokemus ymmärretään ja puhe otetaan vakavasti. Väkivallan kokija saa ajan ja paikan miettiä tilannettaan ja puhua siitä ammattilaisten kanssa. Turvakodissa saa apua käytännön asioiden hoitamiseen, esimerkiksi asunnon hankkimiseen, avioeroon liittyviin kysymyksiin ja lähestymiskiellon hakemiseen. Usein myös muiden turvakodin asiakkaiden tuoma yhteisöllisyys ja vertaistuki auttavat selviytymään.

Terhi Laineen tutkimuksen (2005) mukaan väkivaltaa kokeneen on tärkeä oppia omien rajojen uudelleen määrittelyä ja jämäkkyyttä. Selviytymisen avain on se, ettei suostu väkivallan kohteeksi. Hän alkaa välittää ja huolehtia itsestään, elämänpiiri laajenee eikä nainen suostu enää olemaan alistettu. Hänen elämänsä ei ole enää miehen käsissä. Riippuvuus hellittää ja nainen alkaa tehdä jälleen rationaalisia valintoja. Nainen murtautuu ulos uhrin roolista ja ottaa elämän haltuunsa. Turvakoti ja väkivaltatyön avopalvelut auttavat tässä prosessissa. Väkivallan kokijan on tärkeä tulla ymmärretyksi. Väkivaltatyössä asiakas on itse muutoksen toteuttaja ja työntekijän tehtävänä on olla siinä tukena ja apuna.

Turvakodissa ja väkivaltatyön avopalveluissa autetaan myös perheen lapsia väkivallasta selviämisessä. Myös väkivallan tekijälle tarjotaan apua esimerkiksi Jussi-työstä.

Lähteitä ja lisätietoa:
Uskallanko lähteä – riittävätkö rahat? Opas väkivaltaisesta liitosta eroavalle. 2010. Ensi- ja turvakotien liitto.

Onko joku tuntemasi nainen parisuhdeväkivallan kohteena? Opas perheenjäsenille, ystäville ja naapureille. Naisten linja.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta, auttamisen käytäntöjä. (2006) Ensi- ja turvakotien liitto.

Piispa, Minna, Heiskanen, Markku, Kääriäinen, Juha ja Sirén, Reino (2006): Naisiin kohdistunut väkivalta 2005. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 225. www.optula.om.fi/37928.htm

Flinck Aune (2006): Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana. Acta Universitatis Tamperensis 1169. http://acta.uta.fi/teos.php?id=10882

Terhi Laine (2005): Turvakotityön käytännöt, asiantuntijuus ja sukupuolen merkitykset. Yliopistopaino, Helsinki.

Ojuri, Auli (2004) Väkivalta naisen elämän varjona – Tutkimus parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten elämänkulusta ja selviytymisestä. Acta Universitatis Lapponiensis 77. Rovaniemi: Lapin yliopisto.