Ensikodeilla on pitkä historia
Ensikotitoiminnalla on pitkä historia. Ensimmäinen ensikoti avasi ovensa 1942 Helsingissä. Ensikodit oli tarkoitettu naisille, joilla oli avioton lapsi. Yksin lapsen saanut äiti tarvitsi paikan mihin mennä yhteiskunnan häpeän vuoksi. Enää ei puhuta au-äideistä eivätkä perheet tarvitse laitoshoitoa yksinhuoltajuuden vuoksi.
Ensikotityö tänään
Ensikotitoiminta on ehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä. Ensikoti on tarkoitettu yksilöllistä ja vahvaa tukea tarvitseville vauvaperheille (ks. ensikotien asiakkaat). Apua voi tarvita perhe, jolla on puutteita arjen hallinnassa ja vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutussuhteessa sekä vauvan hoidossa. Perheellä voi olla mielenterveys tai päihdeongelmia. Myös vanhempien nuori ikä tai eläminen vieraassa kulttuurissa voi aiheuttaa tuen tarvetta. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa vauvan ja vanhemman välistä suhdetta sekä tukea äitiä ja isää kasvussa vanhemmuuteen. Vuosittain reilut 200 perhettä aloittaa perhe-elämänsä ensikodissa.
Suhde vauvaan syntyy jo raskaana ollessa
Perheen toivotaan tulevan ensikotiin jo vauvan odotusaikana. Ensikodissa seurataan yhdessä raskauden edistymistä, laitetaan vauvalle sänky ja vaatteet valmiiksi ja puhutaan jo etukäteen vauvan hoidosta ja kehityksestä. Vauvaa herätellään vanhemman mieleen ja tuetaan suhteen syntymistä jo odotusaikana. Vanhemmuutta rakennetaan pohtimalla sitä, millainen äiti tai isä minusta tulee ja millaista hoivaa olen itse vauvana ja lapsena saanut. Halutessaan äiti saa tukihenkilön mukaan synnytykseen. Osa perheistä tulee ensikotiin vauvan synnyttyä.
Vauvaperheen arki kuntouttaa
Ensikodissa vauva ja vanhemmat saavat ympärivuorokautista tukea. Hoito perustuu yksilölliseen suunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä perheen ja perheen hoidosta vastaavan verkoston kanssa. Ensikodissa opetellaan hoitamaan vauvaa ja eletään yhdessä vauvaperheen arkea. Ennakoitava arki rutiineineen tuo järjstystä muuten kaaottista elämää ja lisää turvallisuuden tunnetta vauvalle ja vanhemmalle. Turvallisuutta lisää myös henkilökunnan läsnäolo ympäri vuorokauden. Vauva saa ensikodissa turvallisen kasvuympäristön, tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon sekä kasvaa ja kehittyä vuorovaikutussuhteessa häntä hoivaavien aikuisten kanssa. Hyvä ja riittävä hoito näkyy vauvasta.
Isät mukana vauvojen ja perheen elämässä
Isien määrä on lisääntynyt ensikodeissa viimeisten vuosien aikana. Isät ovat ensikodissa mukana arjessa jakamassa vanhemmuuden vastuuta äidin kanssa. Isien merkitys perheessä on suuri. Isä on erityisen tärkeä vauvan hoitaja silloin, kun äiti ei kykene tai jaksa huolehtia vauvasta. Isien kanssa tehtävää työtä ensikodeissa kehitetään yhä paremmin perhettä palvelevaksi.
Ensikotiin tullaan kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen kautta ja hoitojaksolle tarvitaan maksusitoumus.
Ensikoteja ympäri Suomea
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksillä on yksitoista ensikotia ja seitsemän päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia. Ensikodit sijaitsevat Helsingissä, Imatralla, Jyväskylässä, Kokkolassa, Lahdessa, Oulussa, Raahessa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.
Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja avopalveluyksiköt sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Kokkolassa.
