|
Ensi- ja turvakotien liiton tavoitteena on väkivallan ennaltaehkäiseminen ja seurausten hoitaminen. Haluamme eduskuntavaalien yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että päävastuu väkivaltatyön toteuttamisesta on edelleen kolmannella sektorilla. Väkivaltapalvelut tulee määritellä lainsäädännössä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiksi, joiden järjestämisestä on vastuu kunnilla. Valtiovallan tulee taata palveluiden perusrahoitus, joka takaa pysyvän toiminnan. 1. Päävastuu väkivaltatyön toteuttamisesta on edelleen kolmannella sektorilla. Väkivaltapalvelut tulee määritellä lainsäädännössä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiksi, joiden järjestämisestä on vastuu kunnilla. - Valtiovallan tulee taata palveluiden perusrahoitus, joka takaa pysyvän toiminnan. Kehittämishankkeita voidaan rahoittaa projektirahoituksin (RAY).
- Turvakotien rahoitus perustuu pääasiassa kuntien lastensuojelun maksusitoumuksiin, mikä vaikeuttaa yksin tulevien naisten pääsyä palveluiden piiriin. Turvakotipalvelujen tulee olla saatavilla perheellisille ja yksinäisille sukupuolesta riippumatta.
- Palveluja tulee saada niin kauan kuin niitä tarvitaan ja niiden tulee olla käyttäjille ilmaisia.
2. Väkivaltatyön valtakunnallinen koordinointi on riittämättömästi resurssoitu. - Ohjelmia, toimenpiteitä ja selvityksiä on tehty, mutta niiden toteuttamisesta puuttuu suunnitelmallisuus ja resurssit (kuntien turvallisuussuunnitelmat, naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen ohjelma, turvakotiselvitys).
- Väkivaltatyön koordinointi on puutteellisesti organisoitu myös kuntatasolla.
3. Rikoslaki ei tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivaltailmiötä ja sen traumatisoimaa vaikutusta. - Väkivalta on usein toistuvaa ja pitkään jatkunutta, mutta perheväkivalta tuomitaan yksittäisinä tapauksina. Kun toistuvuutta ei huomioida, rangaistukset eivät ole suhteessa tekoihin.
- Väkivaltaan sisältyy aina henkinen väkivalta. Henkinen väkivalta on luettavissa rikoslaista (21 luku 5 §), mutta ongelma on, että sen toteen näyttäminen on uhrin vastuulla.
4. Palvelut ovat riittämättömät ja alueellisesti epätasaisesti jakautuneet. - Palvelut tulee olla saatavilla riippumatta palveluiden tarvitsijan asuinpaikasta, sukupuolesta ja riippumatta siitä onko hän väkivallan kokija, tekijä vai todistaja. Palveluissa on huomioitava erityisryhmät ja haavoittavissa oloissa elävät ihmiset, kuten maahanmuuttajat, saman sukupuolen parit, vanhukset ja vammaiset.
- On luotava palveluja ja menetelmiä kriisituen lisäksi varhaiseen puuttumiseen (matalan kynnyksen paikat) sekä pitkäaikaiseen selviytymisen tukeen.
- Väkivallan kaikkien osapuolien auttaminen pitää muuttaa lakisääteiseksi, pysyväksi ja riittävästi resurssoiduksi.
5. Lapsen oikeus väkivallattomaan elämään ja turvalliseen perheeseen on taattava. Tämä on edellytys väkivallan ylisukupolvisuuden katkaisemiseen. - Väkivalta vaarantaa lapsen kehityksen edellytyksiä, vaikka se ei kohdistuisi suoraan lapseen itseensä. Palvelujen mitoituksessa ja niiden antamisessa on otettava huomioon väkivallalle altistumisen vahingolliset vaikutukset lapsiin. Näiden ilmiöiden tunnistaminen on erityisen tärkeää erotilanteissa ja lasten huolto- ja tapaamisratkaisuja tehtäessä.
- Palveluissa ja varhaisessa puuttumisessa on tärkeä huomioida myös sisarusten välinen väkivalta ja seurusteluväkivalta.
- Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn kannalta on tärkeä kiinnittää huomiota tyttöjen asemaan. Tutkimusten mukaan tyttöihin kohdistuu kotona enemmän väkivaltaa kuin poikiin. Väkivallan tekijöinä ovat niin äidit kuin isät.
- Tarvitaan suurelle yleisölle kohdennettua tiedotusta ja materiaalia väkivaltailmiöstä, sen seurauksista ja avun saamisen mahdollisuuksista.
- Tiedon lisääntyminen madaltaa väkivallan kaikkien osapuolien kynnystä hakea apua.
Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Sen jäsenyhdistykset tuottavat vuodesta 1979 lähtien paikallisesti palveluja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille ja sille altistuneille lapsille, naisille ja miehille. Työn yhtenä tavoitteena on väkivaltakierteen katkaiseminen, sen seurausten hoitaminen ja väkivallan ennaltaehkäiseminen.
|